Puutarha-alan opiskelijat ovat tehneet pitkin viikkoa puutarhan perustehtavia kuten koulimista ja istuttamista. He ovat saaneet myos erilaisia ja heille uusiakin tyotehtavia.
Opiskelijat paasivat esimerkiksi istuttamaan pelargoniaa, maahumalaa, murattia ja miljoonakelloa ryhmakasvipussiin. Pussi taytettiin perliittirouheella, karkealla turpeella ja osmokooteilla. Haastavaa tassa istutusmuodossa on se, etta taimi istutettiin pieneen reikaan, niin etta juuripaakku ei saanut menna rikki.
Opiskelijat paasivat tyoskentelemaan blokkikasvihuoneen viileimmalla osastolla, jossa hoidetaan monivuotisia kasveja kuten yrtteja. Opiskelijat tarkastelivat limepuuta, inkivaaria, ananassalviaa, minttua, salviaa, krassia ja lehtipersiljaa. He havainnoivat, etta koulun keittioilta kaytiin hakemassa yrtteja keittioiden kayttoon. Opiskelijat saivat muun muassa haravoida ja kaantaa maata istutusta varten.
Opiskelijat saivat ottaa pistokkaita surffiinasta. Tassa toimenpiteessa opiskelijat leikkasivat kasvin vanhan latvan irti ja ottivat siita alimmaiset lehdet pois. Pistokkaiden kohdalla oli tarkkaa, etta ne olivat juuri oikean pituisia (n. 5-8cm). Sitten latvan alaosa kaytettiin juurrutusshormoniliuoksessa, joka nopeuttaa kasvin kasvua, ja istutettiin multaan kasvamaan uudeksi kasviksi.
Tassa opettaja Yann opastaa opiskelijoita oikeista tyotavoista.
Noora ja Mari paasivat vauhtiin.
Noora paasi harjoittelemaan begonian lisaysta kylvamalla. Han aloitti valmistamalla sopivan kennolaatikon lisaamalla laatikkoon hienonnettua multaa ja painoi laatikon toisen laatikon avulla tiiviiksi. Noora lisasi lopuksi turpeen ja kasteli kylvolaatikon. Siemenia aloitettiin istuttaa laatikon puolesta valista tikulla, joka kasteltiin, jotta siihen tarttuisi siemen, joka siirrettiin multaan. Siemenia ei peitetty, silla ne olivat valossa itavia. Lopuksi Noora viela taytti omatoimisesti kylvokseen nimilapun, johon han otti tarvitsemansa tiedot siemenpussista.
Teemu ja Samuli ovat olleet apuna viheralueiden hoitotoissa. He ovat paasseet hoitamaan puiden ymparyksia rajaamalla alueen puiden ymparilta, poistamalla rikkakasvit ja kaantamalla maan. Nain puiden ymparykset nayttavat siistimmilta ja turhat rikkakasvit eivat paase viemaan puiden tarvitsemia ravinteita.
Pojat saivat leikata myos ruusupensaista hentoja oksia, jotta niiden tilalle kasvaisi uusia voimakkaita versoja, jotka jaksavat kantaa painavia kukkia. Tama toimenpide myos edistaa kasvua ja kasvin tuottavuutta. Poikia ei ehditty alussa opastaa tahan tyotehtavaan, mutta onneksi mallia pystyi katsomaan ranskalaisopiskelijoilta.
Noora ja Mari ovat talla viikolla paasseet floristiikkaluokkaan tekemaan kimppuja. He ovat kayttaneet ennestaan tuttua spiraalikimpputekniikkaa, jolloin kimppu pysyy itsekseen pystyssa ja yksittaisten kukkien korkeutta ja suuntaa voi muuttaa valmiissa kimpussa. Kimpun teko aloitettiin tutusti leikkokukkien kauppakunnostuksella, jolloin sidontakohdan alapuoli siistitaan ja alimmat lehdet poistetaan seka leikataan varsiin imupinta. Opiskelijoilla on ollut erittain paljon sidontamateriaaleja kaytossa ja he ovat saaneet kayttaa omaa luovuutta kimppujen teossa. Opiskelijoilla on ollut kaytossa muun muassa eustomaa, isoja valkoisia ruusuja, siniviuhkoja, nahkalehtia, karhunheinaa, salaalia ja freesiaa. Osa asioista on tehty taalla erilailla. Muun muassa sieni on leikattu kuivana ja lehtia on nidottu nitojalla sopiviin asentoihin. Toisella floristiikka kerralla tytot saivat kayttaa asetelmaan kaikenlaista tulppaanista lahtien, mika ei ole ihan tavallinen yhdistelma ruusun kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti